jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Sukupuoli on myös sosiaalinen konstruktio

Aika palata tautologisenomaisesti perusteisiin.

 

Ihmisen sukupuoli koostuu pääsääntöisesti tunnetusti hänen biologisesta, lisääntymiseen tähtäävästä, fysiologisesta olemuksestaan ja sukupuoli-identiteettiä ylläpitävästä sosiaalisesta sukupuolesta. Tästä peruskoostumuksesta on sitten olemassa lukuisa määrä erilaisia muunnelmia, joita voidaan lähestymiskannasta riippuen kutsua joko hieman osoittelevasti anomalioiksi tai neutraalimmin variansseiksi.

Sukupuoli-identiteetti rakentuu vuorovaikutussuhteessa kasvuympäristöön - sosiaalinen sukupuoli tarvitsee fenotyyppistä vahvistusta kehittyäkseen koherenssiksi persoonallisuudeksi. Sisäsyntyisesti ihmisellä on tokikin oma tarve oppia tuntemaan itsensä, oma tietoisuutensa. Silti ympäristö luo ja antaa mahdollisuuksien mukaan vaihtelevasti toimintamahdollisuuksia oman identiteetin kehittymiselle.

Sukupuoliroolit ovat selvimmät sosiaalisen sukupuolen ( gender ) ilmentymät jäsentyneissä yhteisöissä, lapsi omaksuu heti syntymästään alkaen ympäristönsä toimintamalleja ja kehittää omaa identiteettiä saamansa palautteen perusteella.

Siten lapsen saama kohtelu vahvistaa myös hänen käsitystään omasta sukupuolestaan, voidaan jopa sanoa että siinä määrin, että lapsuusaikana koodautunut ymmärrys sukupuolesta toimii ihmisen koko iän hänen omaksumanaan toimintomallina, vaikka se olisikin ristiriidassa hänen oman tuntemuksensa kanssa. väärillä tai liian jyrkillä lapsena omaksutuilla sukupuoliroolimalleilla voi siis olla myöhempinä aikoina tuhoisakin vaikutus ihmisen käyttäytymisessä.

Lapsen synnyttyä on yleistä, että hänen biologinen sukupuolensa nousee merkittävään asemaan erityisesti vanhempien ja yhteisön muiden jäsenten keskuudessa, yhteisö pyrkii siirtämään lapselle omia käsityksiään sukupuolen ominaisuuksista sinänsä hyvää tarkoittavasti, vaikka nämä käsitykset voivat olla kuinkakin harhaisia tai erottelevan stereotyyppisiä.

Jotkut vanhemmat sen sijaan  ovat jo riittävän fiksuja ja pyrkivät  heti syntymän jälkeen rajaamaan stereotyyppisten roolimallien siirtoa esimerkiksi sellaisella radikaalilla toimenpiteellä, jossa lapsen biologinen sukupuoli ei muodosta kasvatuksellista alkuolettamaa. Näin lapselle turvautuu sukupuoliroolimalleista vapaa kasvualusta, jossa hän saa itse kokeilla, leikkiä ja toteuttaa erilaisia olemisen muotoja.

 

 

http://www.thezyme.gr/en/archive/GenderEquality.htm

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Varmasti kaikki voivat tunnistaa itsensä tästä tekstistä.
Suhteessa siihen miten paljon meillä ihmisillä kuluu energiaa sukuasemamme ja sen tapaisten kysymysten funtsimiseen on ihme ettei Puheenvuorossa ole vielä enemmän kirjoittelua sukupuolesta.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Monet ottavat sukupuolen annettuna, eli essentialisoituna. Harvakseltaan täälläkään keskustellaan sukupuolista ja niiden merkityksistä syventävästi ja ilman valmiiksi omaksuttuja ideoita puolustaen.

Osittain aihetta hämää sekin, että sukupuolten tasa-arvopolitiikkaa rakennetaan vahvasti olemassaolevan kahden sukupuolen järjestelmän päälle ja varsinaiset tieteelliset havainnot (lääketieteen, neurotieteen, sukupuolentutkimuksen tms.) kulkevat siinä rinnalla kuriositeetteina pahimmillaan.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Mietin usein sukupuolta ja kieltä. Kieli siis esim puhuttu ja varsinkin kirjoitettu yhdistää sukupuolia ja hämärtää kaksisukupuolijärjestelmää.
Sitten voimme valita pitäytyä tuon järjestelmän määräämissä konventioissa tai yrittää murtaa niitä tai laajentaa liikkuma-alaamme.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #3

Kommunikaatioväline, mielentulkitsija ja vaikuttamiskeino - siinä kielen keskeisimpiä funktioita. Kirjallisuudessa on kokeiltu anonyymia tai salanimellä kirjoittamista, niin kuin Pirkko Saisio, joka omalla nimellään kirjoittaessaan sai kriitikoilta "nuivaa" arvostelua, mutta "Jukka Larssonina" häntä arvostettiin asiantuntevaksi ja Mika Waltarin tasoiseksi mestariksi :)

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Helpointa olisi käyttää sitä, mikä toimii niillä resursseilla, mitä on. Toimivuus on aina se ensimmäinen prioriteetti. Minä en osaa sanoa, miten päivähoidossa asioita pitäisi toteuttaa, ainut mitä tiedän on se, että nykyään on mahdollista se, että jos koen, että lastani kaltoinkohdellaan kasvatusarvojeni vastaisesti päiväkodissa (Nykyään se saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapselta vaaditaan jotain. Käytännössä esimerkiksi sitä, ettei muita saa lyödä.), voin toki reklamoida ja jopa saada tahtoni läpi. Kun on tarpeeksi sensitiiviset käytännöt, ne taipuvat epäsensitiivisten ihmisten tahtoon.

Monimutkaiset ja ajan henkeä mukailevat mallit usein näyttävät paperilla hyvältä, mutta lopulta se yksinkertaisin mahdollinen tuottaa ne tulokset ja jää varaa vähän kikkaillakin, kun perusasiat on kunnossa. Eli kun jokaiselle lapselle ei ole omaa hoitajaa (Periaatteessa 1 hoitaja kymmentä lasta kohti, käytännössä ymmärtääkseni usein kai vähemmän), jonka tehtävä on henkilökohtainen asiantuntijuus lapsesta (Eihän sitä vaadita edes vanhemmilta, vaan vanhempien tehtävä on olla koko elämänsä töissä, että saadaan hyvinvointivaltio pidettyä kasassa), jonkinlaisiin käytäntöihin on tyydyttävä tai seurauksena on melkoinen härdelli. Kun käytännöt ja säännöt ovat samat kaikille, joku niistä aina kärsii ja jollekin niiden seuraukset ovat jopa tuhoisat.

Härdellistä kärsivät kaikki.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Siirtykäämme siis sukupuolisensitiivisiin kasvatuskäytäntöihin yleisesti härdellin minimoimiseksi etenkin, kun siirtymisen liittyvä ajattelutavanmuutos ei edes ole kovinkaan radikaali.

Otan tähän esimerkiksi jo aikaisemmin päivällä esillenostamani homoseksuaalit, joiden oma ihmiskuva ja käsitys itsestään osallisena muokkaantui takavuosina jo lapsuudesta lähtien ahtaaksi ja salailevaksi. Yleinen näkökulman muutos liberaalimpaan suuntaan on jo viimeisten 15 vuoden aikana kummasti väljentänyt ilmaisua.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Härdellistä kärsii keskittymishäiriöiset ja turvattomat. Tavallisille voi olla kiva että on muutoksia. Joka tapauksessa kasvatustyylit ja käytännöt muuttuu. Se on ikävää jos ei voi ehdottaa muutoksia. Ikävää ilmapiiriä viestittää esimerkkisi jossa vanhempi voi vaatia että lapsensa saa löydä. Jos maailma ja ilmapiiri on mennyt tuollaiseksi saa olla iloinen että on vanha.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset