jiihooantikainen wovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen

Palkkaeron supistamistavoite taitaa jäädä saavuttamatta

Miesten ja naisten välisen palkkaeron supistamistavoite 85 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä uhkaa jäädä saavuttamatta. 

Hallituksen tavoitteena on, että naisten ja miesten välinen palkkaero pienenisi 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä naiset ansaitsevat keskimäärin 83 prosenttia miesten ansioista.

Akavan johtaja Maria Löfgren ei usko, että tavoite enää toteutuu.

- Tuo aikataulu ei ole enää realistinen, tuli tässä minkä muotoinen laki tahansa, Löfgren sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitten sitä, että miesten ja naisten palkkaero pysyy jatkossakin keskeisimpien tasa-arvokysymysten joukossa ja eron pienentäminen tasa-arvopolitiikan kärkihankkeena. 

Palkkaeron käsite kuten myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n samapalkkaisuusperiaatekin ovat jo vuosikymmenien ikäisiä, mutta silti näitäkin käsitteitä käytetään edelleen jopa tarkoitushakuisen virheellisesti. Tältä osin voinen hieman kerrata sanastoa ja siten oikoa virhekäsityksiä -  naisten ja miesten palkkaero saadaan suoraan tilastokeskuksen ansiotasoindeksistä ja se indikoi keskimääräisten bruttopalkkojen suhteellista eroa, EU-komission käytännön mukaisesti unadjusted eli täysimääräisenä (ilman tasoituksia). Samapalkkaisuusperiaate taas kohdentuu työpaikoittain työtehtäviin - samasta tai samanarvoisesta työstä on periaatteen mukaisesti maksettava ja saatava samaa palkkaa.

 

edit. Sen verran piti vielä lisätä, että onneksi STM ja tasa-arvoministeri eivät mihinkään kompromisseihin suostuneet, vaan vaativat työryhmältä ja työmarkkinaosapuolilta kunnollisia ehdotuksia!

 

Esimerkiksi miesten osuuden lisääminen vastuullisina, läsnöolevina vanhempina, avaa heti naisille paremmat työllistymis- ja työssäetenemismahdollisuudet. Hyvistä kokemuksista isien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta saamme lukea täältä:

http://www.lamk.fi/isanatyoelamassa/Sivut/default.aspx

Eräs keino pienentää palkkaeroa on perhevapaajärjestelmään tehtävät radikaalit muutokset.

 

 

niin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen
Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Suomalaiset kuitenkin pääsäntöisesti ajattelevat, että miesten ja naisten palkkavertailu pitäisi tehdä tehtyjen työtuntien perusteella, jolloin palkkaeroa ei miesten ja naisten välillä ole.

Suomalaiseen oikeustajuun kuuluu, että on tasa arvoista maksaa enemmän palkkaa niille, jotka tekevät töissä enemmän työtunteja.

Vasemmistoliitossa on kuitenkin paljon näitä "herrasmiehiä", joiden mielestä naisille pitäisi maksaa parempaa tuntipalkkaa, kuin miehille, koska he hoitavat lapsia enemmän, kuin miehet.

Oikeudenmukaista palkkatasa-arvoa arvostavat taas ovat sitä mieltä, että jos vasemmistoliiton miehet haluavat huomioida naiset, niin miehet itse osallistuisivat lasten hoitoonja kotitöihin enemmän ja tasapuolisesti, jolloin naisten ei tarvitsisi tehdä lyhyempää työpäivää, jolloin naisten palkka jää pienemmäksi, kuin miesten.

Vasemmistoliittolaiset näköjään ajattlevat, että miesten vähäisempi lastenhoito ja kotitöiden tekeminen pitäisi korvata yhteisistä varoista maksamalla naisille erityinen "naisten tuntipalkkalisä".

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Eihän tuossa missään tule ilmi tehtyjen työtuntien määrää, palkkaerovertailu on tehty, kuten pitääkin, raa´oilla bruttopalkkatiedoilla.

Ja tokihan me tiedämme, että harva työntekijä on töissä "tunti kerrallaan", ansioita suhteutetaan palkkapäivien mukaan ja yleensä se palkka maksetaan pankkitilille kerran kuukaudessa. Siksi Suomessa on päädytty vertaamaan miesten ja naisten keskimääräisiä bruttopalkkoja keskenään. Aivan kuten EU-komissiossa ollaan sovittu :

"In 2011, the EU average is estimated at 16.2 %. This indicator has been defined as unadjusted (e.g. not adjusted according to differences in individual characteristics or other observable characteristics that may explain part of the earnings difference) because it gives an overall picture of gender discrimination and the inequalities in the labour market that explain gender differences in pay."

Itsekin saan tuntiperusteista palkkaa, mutta en todellakaan tiedä keskituntipalkkaani. Sen sijaan osaan melkoisella tarkkuudella ilmoittaa keskimääräisen kuukausiansioni.

Samapalkkaisuusperiaate tarkoittaa samaa palkkausta samasta tai samanarvoisesta työstä, periaate kohdentuu työtehtäviin ja määrittyy aina työpaikkakohtaisesti. Työssä suoriutumisesta, kokemuksesta ja ahkeruudesta saa palkita, kunhan näiden henkilökohtaisten palkanosien määräytymisperusteet ovat syrjimättömiä.

Siten kaikkien palkansaajien "palkkavertailu" joidenkin oletettujen "tehtyjen työtuntien" mukaan on täysin posketonta, tasoittamaton ansiotasoindeksi ilmoittaa sen sijaan kattavasti työtulojen sukupuolittuneen jakauman.

Riku Airaksinen

"Samapalkkaisuusperiaate tarkoittaa samaa palkkausta samasta tai samanarvoisesta työstä, periaate kohdentuu työtehtäviin ja määrittyy aina työpaikkakohtaisesti. Työssä suoriutumisesta, kokemuksesta ja ahkeruudesta saa palkita, kunhan näiden henkilökohtaisten palkanosien määräytymisperusteet ovat syrjimättömiä.

Siten kaikkien palkansaajien "palkkavertailu" joidenkin oletettujen "tehtyjen työtuntien" mukaan on täysin posketonta, tasoittamaton ansiotasoindeksi ilmoittaa sen sijaan kattavasti työtulojen sukupuolittuneen jakauman."

Mitäpä jos onkin niin, että miehet nyt vain keskimäärin tekevätkin enemmän töitä - sekä matalapalkka-aloilla (jossa työtuntimäärä vaikuttaa suoraan palkkaan) että johtotehtävissä (jossa työmäärä vaikuttaa suoraan urakehitykseen muiden avujen ohella ja siten välillisesti palkkaan)? Id est mitä jos tilastollinen keskibruttotulomalli ei toimikaan sen vuoksi, että naisten ja miesten välillä on jokin perustavanlaatuinen palkan määrää vääristävä ominaisuus (ahneus, ahkeruus, eri elämänarvot).

Keskustelussa naisten ja miesten palkkaeroista sorrutaan aina tähän samaan ansaan. Koskaan ei esitetä tilastoa, joka osoittaisi samapalkkaisuusperiaatteen puuttumisen työelämästä; esittämäsi tilastot naisten 80 sentistä eivät kerro suoraan yhtään mitään, koska nämä tilastot eivät koskaan ota huomioon juuri itse luettelemiasi samapalkkaisuuden kriteerejä. Vai väitätkö, että samapalkkaisuus ei toteudu edes yksittäisen alan sisällä (ie. mies- vs naissairaanhoitajien keskituntiansio)?

Jos ajattelua halutaan jatkaa pitemmälle, havaitaan, että erot eivät suinkaan ole edes keskibruttotulojen valossa noin suuret. 1) Miesten työttömyys on Suomessa merkittävästi naisten vastaavaa suurempaa, koska naiset työllistyvät merkittävästi useammin julkiselle sektorille (ja siten suhdannevaihtelulta "suojatumpiin" työpaikkoihin - miestyöttömiä ei taas näissä tilastoissa useinkaan huomioida). 2) Naiset elävät miehiä merkittävästi pitempään (ja terveempinä) ja nostavat siten eläkkeitä suuremman määrän. Myös tämä luku tulee ottaa huomioon mietittäessä koko elämän aikaisia tuloja. Ero johtuu paitsi sukupuolien geneettisistä eroista, myös elämäntavoista ja terveydenhuollon resurssien kohdentamisesta (vrt. mammografiaseulonnat, hpv-rokotukset etc).

Siten keskivertonainen ikäänkuin maksaa (sukupuolestaan riippumatta) turvatummasta työpaikasta ja nostaa (sukupuolestaan riippuen) eläkkeitä suuremman määrän elämänsä aikana sekä geneettisten että yhteiskunnan rahalla tuotettujen ominaisuuksiensa ansiosta.

Perehdy vaikkapa Osmo Soininvaaran mielipiteeseen linkittämässäsi artikkelissa. Hänen auktoriteettiaan kunnioitamme ehkä molemmat.

Suoraan sukupuolesta riippuvat palkkaerot eivät tietenkään ole sallittuja (esimerkiksi äitiydestä johtuvat syyt, naisviha, miesviha yms.), ja siksi lainsäädäntöä oli syytä muuttaa tasapainottamaan esimerkiksi vanhemmuuden taakkaa eri sukupuolille. Tämä on kuitenkin nykytilastojen valossa ainoa havaitsemani palkkaukseen liittyvä tasa-arvo-ongelma.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #6

Periaatteessa samapalkkaisuusperiaate on jo läpäissyt työmarkkinakentän, naisille ei makseta pienempää palkkaa sukupuolensa vuoksi, kuten vielä sotien jälkeen.

Siltikin selittämättömiä palkkaeroja esiintyy ammattialakohtaisesti, niistä on raportoitu pitkin talvea esimerkiksi palvelualojen ammattiliiton, ekonomiliiton ja viimeksi ammattiliitto PRO:n toimesta.

Siinä olet todennäköisesti oikeasssa, että sukupuolierosta johtuen miehet voivat olla hanakampia ja kilpailuhenkisempiä myös työelämässä ja siten hakeutuvat nopeammin tuottavampiin tehtäviin. Tuskin kuitenkaan 18 prosentin erolla.

Tuo bruttopalkkaeron toteaminen on vasta alkua ja sen taustatekijöitä voi ihan rauhassa selvittää ja puuttua sellaisiin olennaisiin tekijöihin ja ilmeneviin vääristymiin, joita on mahdollista muuttaa joko lainsäädännöllä tai sitten niillä "hyvillä käytännöillä".

STM:n asettaman työryhmän tehtävä on löytää kustannustehokkaita keinoja tarttua työelämän tasa-arvohaasteisiin, ja tosiaan tuo vanhemmuutta ja vanhemmuuden kustannuksia tasaavan perhevapaisiin liittyvän lainsäädännön kehittäminen lienee vaikutuksiltaan laajin ja jopa käyttöönottovalmiudeltaan helpoin ja toteuttamiskelpoisin menetelmä.

Tässä vaiheessa reaalitavoite on tuon bruttopalkkoja vertaavan palkkaeron supistaminen 15 prosenttiin, ja tietenkin työpaikkojen palkkausjärjestelmien kehittäminen oikeasti tasa-arvoiseksi. Paikallisesti näitä tasa-arvosuunnitelmiin kuuluvia palkkavertailuja ja töiden vaativuusarviointeja on ollut hankala tehdä, koska palkkatiedot ovat yksityisluonteisia henkilötietoja ja niiden luovuttaminen esimerkiksi luottamusmiehen käyttöön on vähintäänkin satunnaista.

Tämä puhe naisen eurosta voi tietysti vaikuttaa yksipuoleiselta edunvalvonnalta, mutta kokonaisuudessaan siinä on kyse ihan vaan oikeudenmukaisuudesta ja komplementtina aihe nostaa esiin myös miesten aseman - esimerkiksi liikaa töitä tekevät keskijohdon työjohtajamiehet ja asiantuntijat, joiden viikkotyötuntimäärä voi olla 80 tuntia. Töiden ja vastuun jakaminen helpottaa heidänkin urakkaansa, palkan olennaisesti pienenemättä.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

"Siten kaikkien palkansaajien "palkkavertailu" joidenkin oletettujen "tehtyjen työtuntien" mukaan on täysin posketonta, tasoittamaton ansiotasoindeksi ilmoittaa sen sijaan kattavasti työtulojen sukupuolittuneen jakauman."

Tämä raaka "kattava" vertailu johtaa sitten siihen, että ihan vakavalla naamalla naisille vaaditaan viiden tunnin työstä samaa palkkaa kuin mitä miehet saavat kuuden tunnin työstä (tuntipalkkalaiset), tai viiden kuukauden työstä samaa palkkaa kuin mitä miehet saavat kuuden kuukauden työstä (kuukausipalkkaiset).

Sanot "oletettujen tehtyjen työtuntien". Miksi uskot Tilastokeskuksen palkkatilastoihin, mutta et Tilastokeskuksen Ajankäyttötutkimukseen etkä Tilastokeskuksen Työvoimatutkimukseen? Onko sinulla valikoiva usko eri tilastoihin?

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #8

Kuka on vaatinut pienemmällä työpanoksella samasta työstä samaa ansiotasoa?

Kyllä minä sen uskon, että säännöllistä kokoaikatyötä tekevillä miehiä ja naisilla keskimääräinen työaikaero on noin 6 prosenttia, tilastokeskuksen omien raporttien mukaisesti.

Ja nykyhetken tilanne voi kokonaisuutena olla ihan toinen kuin vielä muutama vuosi sitten, johtuen siitä historiallisesta käänteestä :

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/298682...

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Tässä keskituntiansioista työnantajasektoreittain :

http://mannagryn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127308-k...

Ja kertauksena voinen mainita senkin tiedon, että säännöllistä kokoaikatyötä tekevillä tehdyt työtunnit huomioiden miesten ja naisten työaikaero on noin 6 prosenttia. Työaikaero ei ole mitenkään olennainen selittäjä tässä, vaikka se indikoikin naisten suurempaa osuutta osa- ja määräaikaisista työntekijöistä.

Tässä yleistä pohdintaa palkkaerosta :

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raadin+vas...

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Kertauksen kertauksena: Tuo 6 % on hatusta tempaistu luku. Kirjassa Tilastokeskus: "Työelämän suurten muutosten vuosikymmenet" Päivi Keinänen kertoo sivulla 118: "Kokoaikatyössä miehet tekevät 1800 tuntia ja naiset 1600 tuntia vuodessa." Lähde työvoimatutkimus (puhelinhaastattelu). Lyhyempi tutkimusaika ei kelpaa, sillä niissä esimerkiksi vuosilomien vaikutus jää piiloon, samoin kuin pitkien sairauslomien.

Tarkempi ajankäyttötutkimus (lomake täytetään reaaliajassa 10 minuutin tarkkuudella) antaa tulokseksi: Miehet 1900 tuntia ja naiset 1600 tuntia. Ylipitkää päivää tekevät miehet unohtavat puhelinhaastattelussa, että tekevät enemmän, kotona ja työmatkoilla, jopa lomilla töitä. lLisäksi puhelinhaastattelussa on tutkitusti todettu, että miehet salaavat ylitöitään vaikuttaakseen paremmilta perheenisiltä.

Eli erot tehdyissä työtunneissa selittä'vät sen, että naisten ansiot ovat noin 84 % mietsen ansioista, sillä miehet tekevät 15-20 % enemmän työtunteja.

Jos olet eri mieltä, niin pätevää tutkimustietoa kehiin.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #5

Työviikon pituus :

http://mannagryn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/134606-t...

Yksityiskohtainen selostus siitä, kuinka säännöllistä kokoaikatyötä tekevillä miesten ja naisten työaikaero on ainoastaan 6 prosenttia.

Ja edelleen työtunteja ei voi nyt verrata millään vanhalla ajankäyttötutkimuksella, koska miesten työllisyysaste on jyrkästi heikentynyt. Elämme siis jo nyt käytännössä naiselättäjäyhteiskunnassa.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen Vastaus kommenttiin #7

Valitettavasti toveri mannagrynin selostus antaa ymmärtää, että hänkään ei ymmärrä Tilastokeskuksen jargonia, eikä voi olla luotettava tilastolähde.

Lainaus: "miesten ja naisten välillä säännöllisessä ja tehdyssä viikkotyöajassa on edelleen selkeä ero, miesten säännöllinen työaika kokoaikatyössä on 39.9 tuntia ja tehty työaika 38.7 tuntia. naisilla vastaavasti 38.0 ja 36.4 tuntia viikossa."

Kai ymmärrätte, että tämän tilaston säännöllinen viikkotyöaika ja tehty viikkotyöaika on saatu vertailemalla Työaikatutkimuksessa vain niitä viikkoja, jolloin miehet ja naiset tekivät normaalit viisi työpäivää? Jos ette, keskusteluamme ei ole syytä jatkaa.

Näitä viikkoja on vuodessa miehillä noin puolet, naisilla ei sitäkään. Tämä ei siis kerro vuosityötunneista mitään, sillä naisethan saattavat olla lomalla, sairaana tai puntiksella niinä toisena puolena vuoden viikoista.

"Normaaleina viikkoina" naiset tekivät 6-8 % vähemmän työtä kuin miehet. Siitä olemme yhtä mieltä.

Vuodessa palkansaajanaiset tekivät epänormaalien viikkojen vuoksi 211 työpäivää ja miehet 238 työpäivää (työpäivänä henkilö teki vähintään yhden tunnin ansiotyötä). Tilastokeskus: Työajan muutokset 2003, sivu 83.

Nämä tilastot yhteensä jo riittävät osoittamaan, että mannagryn ei ole luotettava tilastolähde. Ja toisaalta, niin kuin totesin, viikkotyöajoista ei voi muodostaa vuosityöaikoja.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen Vastaus kommenttiin #10

:)

Kyllä minä en alkaisi pitämään Tilastokeskusta minään demagogisena instanssina, riippumattoman ja luotettavan tietolähteen maineessa tuo varsin yleisesti on.

"Valitettavasti toveri mannagrynin selostus antaa ymmärtää, että hänkään ei ymmärrä Tilastokeskuksen jargonia, eikä voi olla luotettava tilastolähde."

Kyllä minun tuntemat kokoaikatyötä tekevät miehet ja naiset käyvät ihan säännöllisesti töissä vuoden ympäri ja pitävät sen 4-6 viikkoa (sunnuntait poislukien) vuosilomaa.

Ja edelleen, vuoden 2003 työaikatilastot kuten sen aikaiset ajankäyttötilastotkaan eivät millään päde vuonna 2013, työmarkkinoiden rakenne on jo niin oleellisesti muuttunut.

Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Jaahas, pannaanpas tänne talteen EP:n päätösasiakirja 2008/2012(INI).

http://www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?type...

"A. whereas women earn on average 15% less than men in the European Union and up to 25% less in the private sector; whereas the gender pay gap varies between 4% and more than 25% in Member States and this gap does not show any sign of significantly narrowing,

B. whereas women need to work until 22 February (i.e. 418 calendar days) in order to earn as much as men do in a year,"

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset